kesä joka ei lopu ikinä

kello kolme aamuyöllä junan hytäkän lattialla
ei uni tuu mut se onkin yliarvostettuu
vanhat idolit nauraa korvissa
itken niiden maneereiden tuttuudelle
se on lohduttavaa, että jotain on aina
mihin voi palata noin vaan

miksei pianoa voi kantaa mukana
haluaisin säveltää ja soittaa ja laulaa
ja korkata pullon shamppanjaa
alkoholitonta tai miten vaan
tää päivä on ollut aivan ihana ja paranee vaan
rakas, hetki enää ja ollaan taas kahdestaan

kaikki on niin kaunista paskaa vaan

silmät kuin sidotut vai siristelen vimmatusti tarkentaakseni kuvani
kananlihalla vilunväreistä vaikka ihoni on kostunut ureasta ja vedestä
tärisen, nyvin, olen kuin unessa
en jaksa siirtää jalkaa toisen eteen kunnes huomaan jo juoksevani
istun lattialle ja kaikki vilisee ohitseni
kuulemma jos aloittaa päiväkirjansa "joku päivä jossain kuussa"
on epävarma kertoja, selvästi hullu
luulee olevasa jumala vaikkei uskokaan moisen olemassa oloon ollenkaan
nyt on värikkäin aika vuodesta
korvieni välissä jo tallon ruskeita lehtiä maassa
litistin sopulin hengiltä ensin pyörällä sitten kengällä
maailmankaikkeus kostaa kun menin eilen sanomaan
ettei sopuleita ole tänä vuonna olemassakaan

vuosi -52

käsi
---
käsi.

pohje
---
pohje.

niska
---
ranne.

pelko
---
enne.

vatsa
---
otsa.

tunne
---
pelko.

maata
maassa
ilman
mitään.

olla
tässä
yhtä
aina.

hetki
vielä
valo
loppuu.

yhtään
lisää
kestä
enää.

sinä
hän.
enemmän.

yhdessä
yksin
ihminen.

menemenemaanikko

kuinka paljon haluaisin silittää sun hiuksias
puhaltaa niskaas
kutittaa korvannipukoitas
kuinka paljon tahtoisin sua suukotella
iltaisin aamuisin
ruokatunneilla
kuinka paljon kaipaisin kosketustas
hellää tietävää
kaiken selvittävää

vaan täällä mä oon
ilman sinua
pussailen kämmenselkääni
kaihoten katson taivasta
miettien
jossain siellä
saman kannen alla
olet sinä

aamulla kirjoitan tulevaisuuteni kartan ensimmäisen sivun

haluaisin oppia hengittämään.
haluaisin osata rauhoittua
ja käyttäytyä
ja pitää suuni supussa kun olen aikeissa möläyttää sopimattomuuksia
minulla on kyky rakastua hetkeksi
lähes jokaiseen vastaantulevaa  ihmiseen
tai se oli kyky, nykyisin se vain piinaa minua
aamulla pitäisi olla ajatukset kasassa
jos aion koskaan valmistua lukiosta
kamalin ilmoitus arjessa
'hän luki viestisi mutta jätti vastaamatta'
on niin vaikeaa istua suorassa
valvoa yli kahdentoista
tai koittaa nukkua pitkään aamulla
on myös kamalan vaivalloista
koittaa avata suunsa kun pitäisi kertoa
että kaipaa sitä toista
eikä ole itse kunnossa
ilman hänen kosketustaan
pitäisi vain osata lipua eteenpäin elämän aalloilla
eikä murehtia turhia
menneisyyden syntisäkki on painavin kantamus kaikista
sen voisi vain pudottaa matkasta
huokaista
se siitä
ja aloittaa alusta
niin se toimii unimaailmassa
todellisuus vain nyt on vähän toinen tarina.

sade ropisee katolla

koko olemassaolon kysymys
tuntuu väärinpäin asetetulta
yhtäkkiä kaikki haluaa taas seikkailla
ja rakkautta
vai halutaankohan niitä salaa aina
tuntuu kuin eläisin edelleen säästö liekillä
mitä sitten teen mitä sitten teen
kun vain saisin hoidettua velvollisuudet alta
niin pääsis vapauteen
mut aina tulee jotain uutta eteen
pakollista ehdotonta ehdollista elotonta
jotain mikä imee kaikki mehut mun päästä
ja jättää vaan rään ja rumuuden
pohjat pelkääville
naapurin lettipää tytöille joka minusta piti ei tulla tuli
hukkasin sytkärin liekin ja askin
viinin ja viskin
satunnaisen seksin
vaihtuvat naiset
halpamaiset temput
ja pikkurikollisuuden
tätäkö on leikkiä olevansa aikuinen
phytyi
ennemmin olen keskenkasvuinen nulikka
silloin saan vielä luvan kanssa horjahdella
mutta yksin on paha juhlia
eikä oikein ole edes musiikkia
ehkä alkaisin luoda valokuvia
nähdä värejä ja muotoja
tai maalata kauniita naisia
ehkä se toisi hetkittäistä onnea

mustaherkukkasmoothieta

raskaat silmäluomet
painavat sanat taskussa
halu pyöriä mahallaan mutaisessa maassa
olisipa jo lunta
paistaisipa aurinko että voisi kulkea nakuna
minulla on kaunis lautanen
joka ei ole yhtä kevyt kuin muut lautaset
siitä on tullut henkieläimeni
haluaisin halata sitä
ja kantaa sen mukanani kaikkialle
mutta eihän niin voi tehdä
korkeintaan saatan piilottaa sen paidan alle
tai mekon rintamukseen kun minut sellaiseen ahdetaan
kaikkiaan kolme kertaa suurempien rintojen kanssa kuin kuvittelin
aa aa aa A A A C??!
mitä tapahtui
minne jäi lapsuus
minä kaipaan poikatyttöseikkailuitani lähimetsien puissa

sentään hiukseni ovat sekaisen siniset kuin mieleni.

kipeänä kaipauksesta

kulta, kuuletko kun kutsun ?
kaikki katoaa
kutomapuikot kalasukat kissankäpälät
käännytään kohti kaamosta
kaihoten katson kammiotamme
kaunista karua kuloa keskellä kaikkeutta
kylmä kuoreni kuihduttaa kesän
kukat kakadut kirsikat
kuinka kauan kestää keretä kotiin?
kävelen kylmillä käsilläni
korpin kirkasta kangasta kaihtaen
käykö kaikille kuten kerrottiin
käykö kuin kammoksuen kehottivat kannustivat
katkaiskaa kantapäät kultakutri kolkuttaa kolmasti keskiyönä
kun kaikki kuulemasi kaikuu korvissasi kymmenettä kertaa
kiertäen kaartaen kulmiasi
kulmillasi kummisi kummalliset korut
kulta, kuuletko kun kutsun ?