Kesäheila

Oon sun kesäheila
Mua omaksi et saa
Mä tuun ja meen miten lystään
Mua ei voi omistaa
Sä saat nauttii musta hetken
mut sit mä oon poissa taas
Ennen kuin huomaatkaan
Puhelut menee vastaajaan
Ja sua vituttaa
Oisit halunnut vain kiittää viime yöstä
Mut mä olen matkalla
Jo rientoon seuraavaan
Et pysty mua seuraamaan
Mä en ota ketään mukaan etten vahingossakaan
Päätyis paikoilleen juuttumaan
Sillä kun antaa tunteille vallan
Sitä on vaarassa
Unohtua hetkeen ja luopua itsenäsyydestään melkein vahingossa
Sä voit nauttia musta hetken mut sit mä oon poissa taas
 Ennen kuin huomaatkaan
Ja saan jatkaa yksin mun matkaa

Sä oot poissa taas
Mun vaikutuspiiristä
Ulotumattomissa
Ja silti niin lähellä
Sillä

Oon sun kesäheila
Mua omaksi et saa
Mä tuun ja meen miten lystään
Mua ei voi omistaa
Sä saat nauttii musta hetken
mut sit mä oon poissa taas
Ennen kuin huomaatkaan

Hiljaisuuden hulluus

Mä en osaa rentoutua
Tuntuu että mä odotan odotan odotan
Eikä koskaan ole valmista
Enkä edes tiedä mitä haluan tapahtuvan

Ois niin helppo antaa päätäntävalta pois
Ja seurata sokeana valmista polkua
Sitten vaan ei sais enää koskaan pysähtyä
Sillä paikoillaan
Olo en kestä ollenkaan
Haluaisin jo kiiruhtaa
Seuraavaan ruutun, uusiks aloittaa
Aivan mitä vaan

Kostautuuko tämä kiire joskus
Pakotanko taas itseni huomaamatta reunalle
Ja sen yli
Vain huomatakseni
ettei laskuvarjo tullut taaskaan mukaan

Pelkään että mokaan
Aivan kaiken ja vähän enemmän
Esim. vaikka koko elämän
Loputon suorittaminen on saatava loppumaa
Tai muuten kaikki loppuu mullakin ennen aikojaan

Joka tapauksessa kaikki loppuu aina aikanaan
Eikä elämää oikeasti voi hoputtaa
Miksi sitten mua näin paljon ahdistaa?
Tyhjä huone ei osaa vastata taaskaan.

Kesä vihdoinkin ilman tekemistä

Täällä kyyhkyt kujertaa
ja sirkat hankaa sääriään äänekkäästi
Tuuli vain siirtää hikikarpaloita otsalla
ja olen niin väsynyt
että hyvä kun jaksan nousta sängystä aamulla

MUTTA

Minä hymyilen
Olen sitten kai onnellinen
Vaikka kaikki ei olisi täydellisesti,
minulla on hyviä hetkiä, joihin palata
Jäädä yksikseni hykertelemään huoneen nurkassa

Sillä sinä olet kaunis
sitä myötä maailmakin vähän kauniimmalta näyttää

Itsekseni myhäilen:
Kaipa minä lienen onnellinen.

Lentoon lähtevä

Jonain aamuna sitä herää ja tuntee
Mä selviän
Mä selvisin

Vaikka jokaisen lääkärin ainoa tuomio on
Lisää lääkkeitä
Lisää nimikkeitä

Kaikelle on syynsä ja aikansa
Ja nyt mun on aika nousta
Ja olla elossa.

Värittynyt omakuva

Mä oon tosi rikki ja tosi kesken
Ja tosi surullinen ja tosi vihanen
Tosi pelokas ja itsekriittinen
Tosi hauras ja tosi murheellinen
Tosl vaikea ja tosi dramaattinen
Huomionhakuinen ja läheisyyden kaipuinen
Kaikkea muuta, kuin kypsä aikuinen
Kaikkea muuta, kuin itsevarma tunnollinen
Mut mä yritän edes olla rehellinen
Mä yritän antaa mahdollisuuden
Tälle alulle

Mä herään hiestä märkänä
Menee hetki
Oonko ees hereillä
Ulkona on valoisaa
Mut se ei kerro kellosta mitään
Joku ajatus kiertää kehää
Suljettujen luomien takana
Sillä ei oo selvää muotoa
Saattaa olla kuumehoureita
Tuntuu(ko) se ahdistavalta
En osaa sanoa
Tiedän vaan et tunne on vahva
Eikä se taida mulle kuulua
Se on sisäistä huutoa
Paloa ilman vastauksia
Se on epätoivoa
Epäilyä omasta olemisesta
Epävarmuutta omien sanojen voimasta
Omasta vaikutuksesta
Kuinka sä ennustat
Miten toinen ottaa sun tavan
Olla olemassa tässä maailmassa
Ja voiko
Kukaan vaatia sua muuttamaan
Jotain niin perustavanlaatuista

Mä tiedän etten aina ole rehellinen
Tiedän etten osaa olla uskollinen
Tiedän että usein väärin teen vaikka luulen
Auttavani toista
Mä usein luulen tietäväni paremmin
Usein uskon ymmärtäväni
mitä tapahtunee seuraavaksi
Usein tästä seuraa farssi
Itseinho, syyttely
Enkö opi koskaan
Kyllästy loskaan jota sataa joka puolelta

Siis jos uskallan olla avoinna
Ja myöntää näitä virheitä
Ole kiltti ja ota mut syliin sillä mä yritän
Tulla paremmaksi
Mä yritän oppia tavoille
Mä yritän olla ystävä
Mä yritän säilyä hengissä, ehjänä
Paikattuna teipillä
Pysyy pystyssä omilla jaloilla
Vielä jonain kauniina
Aikana

Ehkä se kertoikin minusta
Ehkä unikuvasta
Rumasta

Unelmana

Hei ei tän tältä pitänyt tuntua
Mun piti koittaa olla ihan rauhassa
Oppia olemaan yksin, itsenäistyä
Ei häikäistyä ensimmäisestä ihmisestä

Mutta sä oot jumalainen
Ilman sua oikein olla osaa en
Ja mä oon pahoillani
En pysy aloillani
Saanko sanoa niin

Että mä ra kas tan sua

Ei tän pitänyt enää tapahtua
Mun ei pitänyt hullaantua
Mut sit sä olitkin siinä
Ja näit mut kokonaan
Hyväksyit mokoman
Eksyneen penikan
Päästit viereesi
Teit unen todeksi

Ei ole parempaa olemassa
Olet fantasia

Tilkkutäkki, räsymatto ja miljoona dollaria

Mä haluan että asiat hoidetaan heti
Tai muuten hajoan
Mä haluan että asioilla on nimet
Tai muuten unohdan
Mikä on oikein, mikä on väärää
Mitä saa tehdä ja mitä ei
Minne vei, mun edelliset askeleet
Tielle vei, sinne ne ei löytäneet
Ennen kuin aamu laskeutui
Ja aurinko nousi
Paljastui
Paljastuin
Paljaana maailman syleilyssä
Edessä ihmisten, yksinäni kiemurtelen
Epävarmana
Kun en tiedä
Mitä haluavat
Nuo idän miehet
Minne menevät
Kun lähtevät
Pois täältä
Minne menevät
Kun lähtevät
Päivien päättyessä

Mä haluan et heti kerrotaan
Kun jotain mokataan
Mä haluan et asiat puidaan
Ennen kuin nukkumaan painutaan
Tai naidaan
Sillä muuten jään murehtimaan
Koko yöksi lakanoita ruttaamaan
Enkä unta saa
Mä en saa unta
Kun mietin vaan et mitä jos
Mitä jos, mitä jos
Entä jos en
Tai sitten sä haluat
Että mä meen
Ennen kuin ees heräätkään
Nousen hiljaa ylös sun vuoteesta
Itseni kerään
Ketään ei kaduilla kulje tähän aikaan
Saan rauhassa nuolla sun meikit pois
Mun kasvoilta
Omani lienevät sun lakanoilla
Mua ei kiinnosta
Ja samalla kiinnostaa enemmän
Kuin uskallan koskaan myöntää
Mä haluan
 pysyä sun kyydissä
Kun päivä ohi on
Mä haluan etsiä
Syyn elolle sun rinnalla kulkien
Mä haluan kertoa
Sulle mitä näissä runoissa
Oikeasti tapahtuu
Vai tapahtuuko yhtään mitään
Onko sillä merkitystäkään enää
Ja niin kaikki kiertää kehää kunnes opitaan
Yhteen toimimaan
Olemaan paremmin
Kai täällä tarvitaan
särkyneitäkin
Vielä huomennakin
Mä toivon niin