aika loppuu
tiedäthän
nuoret parit eivät huomaakaan
myrskyä joka on minut kaataa
portaiden alla on turvallista
kukaan ei katso
kukaan ei huomaa
minä ole ei kukaan
minä osaan katsoa
tiistai 23. helmikuuta 2016
sunnuntai 7. helmikuuta 2016
Siitä otuksesta siellä peilin sisässä part 3
-illi-
Illi on aika villi mirri
Illi nauraa ja tanssii ja iloitsee
Illi syntyi kaupungin humussa neonvalojen katveessa
Illi on öisin elossa
Illillä on hirmuisesti kavereita
Illistä pidetään, huolta ja ihmisenä
Illi on onnellinen
Illi on ihmeellinen
Illi on taiteilija, joka ei pelkää mitään
paitsi joskus Illi säikähtää elämää
mutta vain hetken
eikä sitä ehdi huomata kukaan
Illi on aika villi mirri
Illi nauraa ja tanssii ja iloitsee
Illi syntyi kaupungin humussa neonvalojen katveessa
Illi on öisin elossa
Illillä on hirmuisesti kavereita
Illistä pidetään, huolta ja ihmisenä
Illi on onnellinen
Illi on ihmeellinen
Illi on taiteilija, joka ei pelkää mitään
paitsi joskus Illi säikähtää elämää
mutta vain hetken
eikä sitä ehdi huomata kukaan
Siitä otuksesta siellä peilin sisässä part 2
Minä
Minä olen niin pieni, heiveröinen hupakko
Minä olen niin vanha, että lapsetkin kutsuu jo tädiksi
ja että Minä voisin laillisesti tulla äidiksi
eikä kukaan ihmettelisi kunhan olisi
se sopiva aviomieskandidaatti
(hyi helvetti)
Minä en jaksa sopeutua yhteiskuntaan
Minä voisin lähteä politiikkaan
Minä marssisin Arkadianmäelle vaikka siellä onkin nyt se remontti
marssisin ja sanoisin: "Saatana, nyt se homma seis!"
Minulle maailman paras paikka on koti
Minä vain en oikein tiedä missä se on
Minä olen elämän pituisella matkalla kohti
seuraavaa elämää
vai edellistä?
Mistä sen tietää.
Minä olen niin pieni, heiveröinen hupakko
Minä olen niin vanha, että lapsetkin kutsuu jo tädiksi
ja että Minä voisin laillisesti tulla äidiksi
eikä kukaan ihmettelisi kunhan olisi
se sopiva aviomieskandidaatti
(hyi helvetti)
Minä en jaksa sopeutua yhteiskuntaan
Minä voisin lähteä politiikkaan
Minä marssisin Arkadianmäelle vaikka siellä onkin nyt se remontti
marssisin ja sanoisin: "Saatana, nyt se homma seis!"
Minulle maailman paras paikka on koti
Minä vain en oikein tiedä missä se on
Minä olen elämän pituisella matkalla kohti
seuraavaa elämää
vai edellistä?
Mistä sen tietää.
Siitä otuksesta siellä peilin sisässä
Hän
Hän nauraa liian paljon liian harvoin
Hän itkee itsensä tyhjäksi joka toinen tiistai (ainakin)
Hän osaa laittaa ruokaa
Hän yrittää oppia kutomaan kuudennen kerran
Hän laskee sormet koskettimilla ja istuu hiljaa
Hän on jälleen myöhässä jostain
Hän ei pääse yhtään lujempaa
Hänen yrittäessä juosta ei pääse perille ollenkaan
Hän herää aamulla vieraasta talosta
Hän tajuaa olevansakin kotona
Hän peittää peilit huivien ja verhoin nähdäkseen itsensä vain silloin kun se on sopivaa
Hän rakastaa kirjoittaa, mutta pelkää sanojensa valtaa
Hän kerran eli pallon perässä kunnes
Hän tajusi, että se putoaa aina lopulta kuitenkin
Hänen mieluisin paikkansa maailmassa on
Hänen kummityttönsä vieressä jokeltelemassa
Hän on niin täynnä maailmaa itseään
Hän on niin tyhjä että taas itkettää
Hänellä vain ei ole enää kyyneliä sillä
Hänen lääkityksensä vei ne pois
Hän nauraa liian paljon liian harvoin
Hän itkee itsensä tyhjäksi joka toinen tiistai (ainakin)
Hän osaa laittaa ruokaa
Hän yrittää oppia kutomaan kuudennen kerran
Hän laskee sormet koskettimilla ja istuu hiljaa
Hän on jälleen myöhässä jostain
Hän ei pääse yhtään lujempaa
Hänen yrittäessä juosta ei pääse perille ollenkaan
Hän herää aamulla vieraasta talosta
Hän tajuaa olevansakin kotona
Hän peittää peilit huivien ja verhoin nähdäkseen itsensä vain silloin kun se on sopivaa
Hän rakastaa kirjoittaa, mutta pelkää sanojensa valtaa
Hän kerran eli pallon perässä kunnes
Hän tajusi, että se putoaa aina lopulta kuitenkin
Hänen mieluisin paikkansa maailmassa on
Hänen kummityttönsä vieressä jokeltelemassa
Hän on niin täynnä maailmaa itseään
Hän on niin tyhjä että taas itkettää
Hänellä vain ei ole enää kyyneliä sillä
Hänen lääkityksensä vei ne pois
-väliotsikko-
Ja joskus
aivan sattumalta
saatatkin huomata
Ei se ollutkaan ollenkaan niin kamalaa
Ja mikä ei tapa
se vahvistaa
niinhän sitä sanoa ruukataan
Ja että asioilla on tapana järjestyä.
aivan sattumalta
saatatkin huomata
Ei se ollutkaan ollenkaan niin kamalaa
Ja mikä ei tapa
se vahvistaa
niinhän sitä sanoa ruukataan
Ja että asioilla on tapana järjestyä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)