lissu ja sä

tuntuu väärältä koittaa nukkua
mut tuntuu väärältä olla hereillä
siel on niin saatanan kaunista et hävettää
taidan käydä matolle lepäämään
tekis mieli sytyttää kynttilä
mut kuva muutenkin jo itkee hämärän ikävästä
silmät vetistää mä tuijotan seinää vaan
eikä mikään mitään muuta kuitenkaan

mä olen onnellinen nuori naikkonen
mullon eläväinen elämäni edessäni
muut ryystää puskassa kossua
mä kaadan kymmenennen lasillisen vissyä
ja naurahdan kun puhelin soi
oijoi mä nyt vaan vastaa en voi
kitara mua tuijottaa mut en siihen koskea saa
se öisin hiipii mun iholle nukkumaan

kai sä tiedät että jos sä luulet särkynees
mä ohjaisin sut ompeleen sun sirpaleet
yhteen että voisin olla se neula joka lävistää sun ihon
lävistää sun pään jäisin sinne aivoihisi mätänemään
että kerrankin oi kerrankin voisin rehellisest sanoo sua satutin
mutta kuitenkin on rajat mullakin
ehkä huomenna on kaikki aivan toisin
ehkä huomenna minäkin voisin
olla todellinen

konsertti koivujen katveessa

sieltä se taas iski
kateus viha pelko yksinäisyys
yhtenä loputtomana ryöppynä
rakkaalla lapsella on monta nimeä
tuska kipu pimeys alakulo
onneksi valot olivat pois
kukaan ei voinut nähdä iltakastetta silmäkulmistani
i feel those, born with the wrong body
but i feel like ive got wrong brains, wrong ways of thinkin
and noone gots balls to tell it
i was born to an all-wrong-world
with the all-wrong-thoughts
im never okay, or at least it will face away in a second, just wait
no lo so che cazzo e ma io, non posso essere, cosi, per sempre
voglio andare, venire e morire ma giammai vivere
ancora, senza di te
mikään lause, mikään sana, ei voi tätä oikein kuvata
kun se iskee, se vie kaiken eikä minulla ole mitään
paitsi kyyneleet ja se pelko
että tälläiseksi minä jään