sunnuntai 6. syyskuuta 2015

aamulla kirjoitan tulevaisuuteni kartan ensimmäisen sivun

haluaisin oppia hengittämään.
haluaisin osata rauhoittua
ja käyttäytyä
ja pitää suuni supussa kun olen aikeissa möläyttää sopimattomuuksia
minulla on kyky rakastua hetkeksi
lähes jokaiseen vastaantulevaa  ihmiseen
tai se oli kyky, nykyisin se vain piinaa minua
aamulla pitäisi olla ajatukset kasassa
jos aion koskaan valmistua lukiosta
kamalin ilmoitus arjessa
'hän luki viestisi mutta jätti vastaamatta'
on niin vaikeaa istua suorassa
valvoa yli kahdentoista
tai koittaa nukkua pitkään aamulla
on myös kamalan vaivalloista
koittaa avata suunsa kun pitäisi kertoa
että kaipaa sitä toista
eikä ole itse kunnossa
ilman hänen kosketustaan
pitäisi vain osata lipua eteenpäin elämän aalloilla
eikä murehtia turhia
menneisyyden syntisäkki on painavin kantamus kaikista
sen voisi vain pudottaa matkasta
huokaista
se siitä
ja aloittaa alusta
niin se toimii unimaailmassa
todellisuus vain nyt on vähän toinen tarina.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti