maanantai 22. lokakuuta 2012

totuuksia

rumasta tulee kaunista, jos sinä olet siinä.
tylsiin asioihin tulee mielenkiintoa, jos sinä liityt niihin.
onnellisista hetkistä tulee surullisia, jos sinä poistut niistä.

tietääkö kukaan sitä tunnetta? kun yksi ihminen muuttaa maailmas.
tietääkö kukaan sitä tunnetta? kun sanoessa heihei, tuntuu ettei näe enää koskaan.
tietääkö kukaan tätä pelkoa? että pitäisi yksikseen jatkaa.
tietääkö kukaan, tietääkö kukaan. pitääkö mun vielä jaksaa?

~Odelia ja Illianois osana väkijoukkoa.
toiset on lähes yhdentekeviä, sillä lähellä ihminen niin tärkeä.
Odelia ja Illianois kahdestaan ulkona.
silti yhtä aihetta varotaan. todennäköisesti aivan tahallaan.
Odelia ja Illianois. 
ei niistä osaa sanoa, kumpi täydentää toista.
hetkittäin yhtä, mutta useimmiten vain varjoja toisistaan. 
Ensimmäinen peittää Toisen.
olisi valhe aikamoinen, jos väittäisi ymmärtävänsä tämän tilanteen, suhteen.

~
Tän piti olla se päivä.
Kun korkein hallinto suvaitsee saapua.
Tän piti olla se päivä.
Kun punaisia mattoja on kaikkialla.
Odottamassa, näköjään vain tyhjää huomista.
Tän PITI olla SE päivä.
Kun nään peilinkin hymyilevän.
Tän piti..

~

Täälläkin on peli meneillään.
Siitä ei epäilystäkään, kumpi on johdossa.
Kumpi pelkkä pelinappula.
Toinen hallitsee toista.
  Tääl vallitsee eri säännöt,
kuin pelaajan erässä aiemmin.
Edellinen koski häneen pahemmin.
Nyt Hän hallitsee siirrot.


Kai jokaista meitä vuorotellen
pelaillaan tullen mennen.
Ja taas osat vaihtuu.
Uusi pelaaja ottaa nappulansa haltuun.
  Tämä erä on shakkimatti.
Häviäjä palautetaan aina alkuun uudestaan.
Hitaasti menee jakeluun, ettei pelaaja ees yritä lopettaa.
 Mitä voitto enää ees tarkottaa?
Ehkä unohtamista ja alusta alottamista.
Tai että saadaan päätökseen,
pääsee eteenpäin jatkamaan.


Shakkimatti.
Mut annan kuninkaas syödä mut.
Luovutan.
Koska niin on helpointa.
Mut sä et huomannut siirtoa.
Ja tässä taas ollaan.
Uusi erä alkaa kunhan lasket nollaan.
54321...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti