maanantai 28. huhtikuuta 2014

sono solo io

onko sulla koskaan ollut niin ikävä ketään
että sä haluat vaan huutaa ja itkeä sitä miten tärkeää
ois että tää joku ois lähempänä
siinä käden kosketuksen etäisyydellä
että sen kainaloon sais käpertyä ja olla turvassa

kun kaksi ihmistä unohtaa, miten toisillensa puhutaan
hukkaa kännykköiden numerot ja tuhoaa muistonsa toisesta
kun kaksi ihmistä haluaa, vain oppia elämään omillaan
löytää sisäisen rauhansa, ilman sitä toista

siis miksi meinaan itkeä taas kun painan punaista luuria
sanoit heihei hyvää yötä ja silti pääni väittää etten enää kuule sinusta
minulla voisi olla kaksi pelkoa, se etten sua enää koskaan tavoita
ja se että tulet takaisin vain puoliksi
sillä minä en osaa unohtaa
vaikka kuinka yritän olla muistamatta
tunnen sinut päästä varpaisiin ja takaisin, telepatialla luen ajatuksesi
vain vilkaisemalla sinua sivusilmällä, tiedän oletko maailmasta kärryillä

miksi tälläisestä pitäisi luopua?
jos ei vain samoja asioita osata haluta
on yhteen sovittaminen melkoista haastetta

enkä minä edes osaisi sanoa
mitä saattaisin sinusta haluta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti