se vain välähti.
kuin salama kamerasta.
tallensi kuvan siitä oikeasta minusta.
ja näytti sen minulle itselleni.
siinä minä olin.
jokaista hiusta ja varpaankynsiä myöten.
enemmän itseni kuin koskaan.
tai ehkä juuri siitä se vaikutelma syntyi..
havaitsin itsestäni ne piirteet jotka silloin tunsin omakseni.
nyt huomasin ne kaikki.
avasin sisimmän kerrokset ja päästin ulos onnellisuuden
ehkei täydellisen, mutta se juuri tekee siitä kokonaisen.
jos kaikki olisi suoraa puhdasta ja kirkasta,
ei olisi aitoa minua.
löysin kaksoisolentoni. löysin ihmisiä joille kelpasin näin. löysin itseni.
olen onnellinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti