maanantai 11. helmikuuta 2013

onneailoarakkautta

onko se vielä olemassa?
voima joka palauttaa valon nerkkokalvoille ja poistaa vilun selkäytimestä?
onko se vielä toimivaa?
vai onko ehtinyt parasta ennen-päiväys kulua jo loppuun kokonaan?
selviääkö täältä kukaan?
onko olemassa paikka jota vois kutsua nimellä: Se parempi asuttava?

taivas on vaaleanpunainen,
naamalle langetettu hymy pitempiaikainen.
vaikka ulkona ilta pimetä alkaa,
mun sisällä ilo jatkuu vaan.
kuinka kauan tätä kestää saa?
eikai onnelle ole määräaikaa olemassakaan??

rakastumisen soundtrack soi ilmassa tässä.
virtaa sisääni, pitää liikkeessä.
tanssin silmät ummessa,
ihanuuksien soidessa, elämän toimiessa.
jumitun hetkeen, roikun paitasi helmassa.
vedän sut mukaani, nautitaan illasta.

näytetään maailmalle, ettei täällä tarvi pelätä.
että linnun poikaset oppii vielä lentämään,
että on edelleen jäljellä kirkkaita lampia joissa opetella uimaan.
vielä aurinko joka lämmittää, jos vain pysähtyy sen tuntea haluaa.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti