kohtaamattomuudesta

mä haluan vain syliin
mä en pyydä enempää
kuin että oisit lähellä

mä tiedän, että on itsekästä pyytää yhtään mitään
kuten äitini sanoi, mulla olisi pitänyt olla sisaruksia, että olisin oppinut itsekkääksi
nyt olen joka käänteessä valmis antamaan itsenikin, jos joku siitä ilahtuu
sillä mitä merkitystä minulla on, kun en osaa itsekään kertoa mitä olen ja mitä haluan

mä pyysin vain päästä sun luo
ottaa aikaa meille ja rauhoittua
sulkea muu maailma ulos ja olla tässä ja läsnä

mä tiedän, ettei mikään oo kestävää ja jokainen lopussa aina yksin on
mä tiedän, ettei kukaan koskaan kuitenkaan voi kokonaan hahmottaa sun maailmankuvaas
mutta aina kun kohtaan ihmisen, jonka kanssa pääsee edes lähelle
sitä yhteyden tunnetta, joka on kaunein asia maailmassa
mä haluan pitää siitä kii ja ottaa siitä kaiken irti, onko se väärin

mä vain pyysin että saisin rakastaa
olla läsnä, kuunnella, kohdata
silittää sun niskaas ja katsoa kun nukahdat levossa

mä tiedän, että sä seisot omilla jaloillas, mut tuulimyllyjä vastaan on raskas yksin taistella
mä en ole itsenäinen enkä vahva millään muotoa
ja mä tiedän että on kamala raskasta olla toiselle se tarvittava
mutta sellainen minä olen: kaikki tai ei mitään ja mieluiten kerralla

mä vain pyysin yhtä vastausta
haluaisin olla osana sun arjessa
kuunnella turhanpäiväisiäkin asioita

mä tiedän että osaan olla raskas ihminen, ja että mun täytyy oppia kantamaan itse itseni
mutta korjaa mieluusti jos väärin ymmärsin kun luulit, että halusit olla mukana
mun ihmetellessä elämää ja sen toimintamalleja
ja ennen kaikkea sitä, mitä minä olen ja miten haluan toimia

mä kai pyydän liikaa
yleisesti elämässä muutenkin
mutta mistä sen tietää jos ei kukaan kerro missä mennään

mä tiedän ettei ketään voi koskaan omistaa kokonaan
mutta haluaisin vain jakaa kanssas tätä matkaa
mutta mun kanssa siihen tarvii avoimuutta, luottamusta ja kohtaamista
mä en kestä olla tauolla muun elämän vaatiessa huomiota
mun maailmassa se ei ole rakkautta, ellei saa olla osana arjessa
ei se tarkoita, ettei sais olla muuta elämää
ehkä mä oon idealisti, mutta tällainen minä olen
ota tai jätä, sen olen oppinut, että muutosta odottamaan enää jää en.