mate-pilli jauhopussissa

ei se ole surullista
kun ymmärtää että kaikki on huonosti
ei se ole surullista
kun huomaa että jää aina yksin
ei se ole surullista
kun ei jaksa liikauttaa sormeaan aamulla
ei se ole surullista

kello on keskiyö
ja minä huomaan taas selkeemmin kuin ennen
ne kaikki syyt miksi huuda en
miksi en itke miksi aina vaikenen
mietin milloin se kääntyi näin
tiedän olevani oikein päin
oikeaan suuntaan menossa
silti ei ole voimaa kamppailla

tiedän että on ihmisiä
jotka välittää musta, pysyy ympärillä
tiedän että on hetkiä
jollain vain hihitän kippurassa sängyllä
silti mikään ei jätä merkkiä
ei pienintäkään muistojälkeä
kaikki vain lipuu ohitseni
enkä edes muista mitä söin aamupalaksi

olen vain niin helvetin tyhjä että sattuu hengittää
tiedän että pitäis vaan kovemmin yrittää
pyristellä irti tästä kierrosta
olla oma-alotteinen vahva rohkea

mutten haluu tuottaa ongelmia
en haluu olla yhtään lisää enää tapetilla
tahtoisin vain nukkua
ja nousta aamulla ajoissa kaikessa rauhassa
elellä eteenpäin päivä kerrallaan
tehdä mitä kuuluukin, kaikki ajallaan
ei tarvis kerjätä armoa
ei tarvis selitellä poissaoloja

ei se ole surullista
olla alla päin
ei se ole surullista
kertoo miten jäi
ei se ole surullista
romahtaa
se on se kun ei ylös pääse vaikka kuinka autetaan.