maanantai 16. kesäkuuta 2014

sirkama sinua ja häntä koipien välissä

if you never meant it
why did you had to keep telling it so many times

i nearly believed it
for a while i did

then you were gone again.

ja sitten palasit
sanoillas mua hellästi halasit ja menin sekaisin
jälleen kerran
mistä löytäisin itsehillintää edes sen verran
etten panikoisi nähtyäni vilaukselta selkäsi
melkein ajoin auton alle takiasi!

sietäisit hävetä

mistä muualta löytäisin elämääni täytettä?
turha minun sinua on enää yrittää kerjätä
se olin minä jolle ei paremmasta väliä
sillä olit täydellistä

aika usein huomaan yrittäväni unohtaa niitä hetkiä
niissä hetkissä, muistatko?

ei sillä, jos luet tämän
en väitä että enää haluaisin 
palata siihen menneeseen takaisin
siinä olin paljon paskaakin, sanoisin

välinpitämättömyys on suurin paha kaikista
se riistää sielua sisältä ja ulkoa
jos annat sille vallan, ei ole pian mitään mitä vaalia
paitsi mustaakin mustempaa mustuutta

~yhy
oikeasti minäkin haluaisin vain sen maailman kuumimman naisen
jonka kanssa olisin oikeasti sydänjuuria myöten onnellinen

mutta eihän sellaista tapahdu.
tähän hetkeen nyt, jo havahdu.
haaveitten mahdottomuudesta turru.
ja ole kuin jokainen muu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti