torstai 21. maaliskuuta 2013

tarinaa turhasta elämästä

hetket pelkkää harmaata täynnä
ei valoa missään
yhtä valtavaa varjoa koko elämä

jostain kuuluu naurua
ei se voi olla aitoa
näin teennäisessä maailmassa
ei ole mitään kaunista

toinen leikkii jumaluutta
toinen palvoo teknologiaa
yksi vähät välittää elämästään
koittaa kerta toisen jälkeen päästä hengestään
ja aina uudelleen onnistuu
liian heikko, juu
näin kuulla hän saa
ei pääse edes sielustaan uskalla irrottaa
sitä täytyy yrittää todistaa
mutta joku vetää tälle puolen takaisin uudestaan ja uudestaan


äh käyttäydyn taas vitun typerästi
mie vaan yritän olla särkymättä
ja siinä ku sinä vetäydyt etäämmälle
minä haluisin olla lähempänä
ja nyt tuli joku hemmetin haluaisin olla korvaamaton ja riittävä-kausi
niin itsekästä ja lapsellista ajattelua
ei sellasta voi ääneen sanoa
vedän siis vaan peiton tiukemmin ylleni

eilen musta tuntu välillä
että haluan oikeasti häipyä hornan tuuttiin täältä
häiritsemästä näitä ihmisiä
sillä en mie kuulu tännekään
se johtuu minusta
en osaa joukkoon sulautua
ku en tunne itteäni missään muodossa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti