katkaskaa vaan mun siivet hus pois mitä vielä odotatte?
voitte olla varmoja että uudet kasvatan ennen kuin huomaattekaan.
mun unelmointi ei tuu koskaan loppumaan.
en tuu kasvaan aikuiseks siinä mielessä, että luopuisin haaveilusta.
ne pitää mut tällä tiellä, ja tätä tietä mie rakastan.
olen onnellinen.
suurimman osan ajasta jolloin sinut lähelläni tunnen.
voin nauraa ihan aidosti tuolta syvältä,
lantiopohjalihaksista, jalkapohjista ja maan kamarasta asti.
kuplii tämä ilo.
en osaa rakastaa.
tai en vielä tiedä ainakaan, mitä se oikeasti tarkottaa.
ajoittain osaan tuntea, sadekuuroja voimakkaampia tunteita.
osaan sytyttää sisääni raketin ja lentää perhosten siivillä pitkin taivaita.
osaan hajota tuhansiksi sirpaleiksi, jotta muilla olisi iloa.
osaan lähteä nanosekuntin liian aikaisin, jotta minua kaipaisit.
osaan viipyä vuosikausia kauemmin, kunhan et minusta päästäisi.
irti. koskaan. kokonaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti