Odelia ja Illianois.
Kaksi yhdessä kaunista.
Kaksi puolikasta.
Kaksi palasta maailmaa.
Kaksi tulevaa.
Maailma täysin tyhjä.
Ihan yksin kumisee.
Ilmestyy viereen toinen, samanmoinen.
Ei ensin ole huomaavinaankaan.
Pitää hieman töytäistä että herää.
Siitä sitten leikki alkaa.
Ei ole kylmä enää, kellään.
Kaksi yhdessä, ilman ei mitään.
Ei paitaa, peppua, ole erillään.
Kaksi tärkeintä toisillensa.
Kaksi ei koskaan aio omillensa, teilleen erota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti